SAUNAAN
Suomalaiset ovat todellista saunakansaa. Saunominen on luonnollinen osa monen suomalaisen elämää. Suomalainen menee saunaan ensimmäisen kerran alle puolivuotiaana ja jatkaa saunomista keskimäärin puolentoista kerran viikkovauhdilla pitkälle vanhuuteen saakka. Monelle meistä saunominen on keino ladata akkuja kiireisen arjen keskellä saunan rentouttavassa lämmössä. Myös viikonloppuisin, vapaa-ajalla ja juhlapyhinä saunominen voi olla päivän odotetuin hetki. Sauna onkin täydellinen paikka rentoutumiselle.
Saunaperinne on ollut olemassa noin 10 000 vuotta. Saunoja alettiin rakentaa Suomessa sitä mukaa, kun asutus levisi tänne jääkauden jälkeen. Ensimmäiset saunat olivat maakuoppasaunoja. Kuopan pohjalla oli kivikasa, kun kivet oli kuumennettu, kuoppa peitettiin riukujen varaan asetelluilla taljoilla, turpeella ja tuohella. Kiville valettiin vettä, mistä syntynyt höyry kuumensi majan. Rautakaudella eli noin 1500 – 2000 vuotta sitten, saunarakennuksia alettiin rakentaa rakennustyökalujen kehittyessä hirrestä ja tällöin saunarakennukseen oli mahdollista tehdä kestävät hirsisalvokset. Savupiiputon hirrestä rakennettu savusauna oli vallitseva saunatyyppi aina 1930-luvulle asti. Merkittävä muutos saunan kehityksessä oli uloslämpiävän kiukaan kehittäminen eli savuhormin liittäminen kiukaaseen. Kiukaat olivat kyläseppien ja saunanrakentajien tekemiä, mutta 1950-luvun paikkeilla tehdasvalmisteiset kiukaat yleistyivät, erityisesti markkinoille tuolloin tulleiden sähkölämmitteisten kiukaitten myötä. Vuosituhannen vaihteessa sähkölämmitteiset saunat yleistyivät Suomessa ja nykyisin lähes jokaiseen uuteen asuntoon rakennetaan puu- tai sähkölämmitteinen sauna.
Entisaikoina saunassa hoidettiin sairaita ja synnytettiin. Saunassa on myös valmistettu maltaita ja palvattu lihaa. Pitkään sauna oli myös uudistilojen ensimmäinen asunto, jossa asuttiin kunnes varsinainen pirtti saatiin valmiiksi. Sauna on ollut myös perinteinen osa juhannusta ja joulua ja ennen häitä on järjestetty erityinen morsiussauna. Morsiussaunassa tuleva morsian kylvetettiin hedelmälliseksi, ja raskauden aikana piti saunoa paljon, jotta lapsikin oppisi rakastamaan saunomista.
Saunominen on hikoilukylvyn muoto, jossa löylyhuoneen ilmankosteutta ja kuumuuden tunnetta säädellään heittämällä löylykauhalla vettä kuumennetuille kiville eli kiukaalle. Kivistä nouseva kuuma höyry, löyly, laskeutuu aaltomaisesti saunojien iholle ja aiheuttaa hikoilua ja voimakkaan kuumuuden tuntemuksen. Lämpötila on saunottaessa korkea, tyypillisesti noin 70 – 105 astetta.
Kiuas lämmitetään yleensä polttopuilla tai sähköllä, joskus harvoin myös pelleteillä, öljyllä tai maakaasulla. Kiukaita on kertalämmitteisiä sekä jatkuvalämmitteisiä. Kertalämmitteinen kiuas lämmitetään etukäteen ennen varsinaista saunomista. Koska kaikki lämpö pitää varata kiviin ennen saunomista on kivimäärän oltava suuri jopa satoja kiloja. Jatkuvalämmitteisen kiukaan lämmittämistä jatketaan myös kylpemisen aikana ja siksi kivimäärä voi olla pienempi.
Saunottaessa vuorotellaan kylpemisen ja vilvoittelun välillä. Löylyissä istutaan tyypillisesti noin 5 – 15 minuuttia ja sen jälkeen siirrytään vilvoittelemaan mielellään ulkotiloihin, jolloin voidaan kesäisin uida ja talvella kastautua avannossa tai kieriä lumihangessa. Sykli uusitaan niin monta kertaa kuin halutaan, yleensä pari-kolme joskus kymmenenkin kertaa. Lopuksi peseydytään ja levähdetään hetki ja sitten pukeudutaan. Vilvoitellessa ja joskus saunoessakin juodaan nesteitä, sillä voimakas hikoilu sekoittaa nestetasapainon helposti. Saunomiseen ei ole tiukkoja sääntöjä vaan jokainen on oman saunakokemuksensa asiantuntija.
Monille varsinkin ulko- tai rantasaunan lämmittäminen, puiden ja saunavesien kantaminen, tulen sytyttäminen ja sen katselu sekä lämpötilan nousun tarkkailu ovat osa saunomiseen liittyvää nautintoa. Saunan lämmityspuuhat ovat varsin reuntouttavaa toimintaa.
Tänä päivänä Suomessa on yli 3,2 miljoonaa saunaa joten siihen mahtuu hyvin erilaisia saunoja. Saunojen lukumäärä takaa sen, että jokaisella suomalaisella on halutessaan mahdollisuus harrastaa saunomista. Saunominen on vuosisatojen ajan kuulunut niin kiinteästi suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin, että saunomisperinne on levinnyt laajalle ja se myös siirtyy eteenpäin usean eri tahon kautta. Saunomisperinnettä eteenpäin siirtää suuri joukko tavallisia suomalaisia, joille saunominen on osa jokapäiväistä arkea. Suomalaiset saunaseurat ovat toinen ryhmä jotka siirtävät saunomisperinnettä eteenpäin ja yleensä niiden toiminta tähtää saunomisen harrastamisen lisäksi suomalaisen saunakulttuurin säilyttämiseen ja kehittämiseen. Saunaseurat ovat myös aktiivisia erilaisten saunatapahtumien järjestämisessä. Saunomisperinnettä toki siirtävät eteenpäin myös yleiset saunat, tilaussaunat, virkistys- ja liikuntapaikkojen ja uimahallien saunat. Vuonna 2020 Suomalainen saunaperinne nimettiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.
Erilaisilla saunoilla on omat kannattajansa. Toiset tykkää että saunan on ehdottomasti oltava puulämmitteinen sauna, toisille helppo sähkösauna on riittävä. Infrapunasaunat ovat yleistyneet niin kuntosaleilla kuin kotonakin. Infrapunasaunassa ei ole kiuasta, infrapunasauna käyttää infrapunasäteitä, jotka lämmittävät kehoa perusteellisesti. Infrapunasauna on erinomainen valinta ihmisille, jotka eivät siedä liian kuumaa ilmaa.
Koti- ja mökkisaunoista tehdään viihtyisiä rentoutumiskeitaita erilaisilla saunan sisustus tuotteilla. Kunnon kiulu, löylykauha, laudeliinat ja saunatyynyt tuovat lämpöä ja tunnelmaa saunaan. Tänä päivänä on paljon valinnan varaa esimerkiksi löylykiuluissa ja löylykauhoissa. Niitä löytyy eri materiaaleista valmistettuina, on perinteisiä puukiuluja ja kauhoja, löytyy alumiinista valmistettuja kiuluja, teräksisiä kiuluja. Nykyään kiuluja valmistetaan myös kierrätettävistä materiaaleista kuten Rento Pisara -tuoteperheen kiulusetit, jotka on valmistettu kotimaisesta biokomposiitista. Kiuluja on myös eri mallisia, esimerkiksi ämpärin mallisia sankoja, on pystykahvaisia kiuluja, pyöreitä kiuluja ja laakeampia astioita. Hyvin hoidettuina sauna-astiat säilyvät kauniina pitkään. Kiulu on hyvä tyhjentää vedestä saunomisen jälkeen. Sauna-astioita ei kannata jättää kuumaan ja kosteaan saunaan. Pinnat voi puhdistaa tarvittaessa miedolla saippuavedellä, pehmeällä sienellä tai harjalla.
Myös puunkantoon löytyy erilaisia vaihtoehtoja puukoreista aina hienoihin design puunkantotelineisiin kuten Harri Koskisen suunnittelema Rento puuteline jonka materiaalina on kiiltävä teräs ja kahvassa on käytetty koivua. Jokaiseen saunaan löytyy siis varmasti sopivat sauna-astiat. Myös löylytuoksut tuovat oman lisänsä saunatunnelman luomiseen ja mikä ihanampaa kuin valita löylytuoksu kunkin hetken fiiliksen mukaan. Löylytuoksua käytettäessä täytyy muistaa, että sekoittaa tuoksun veteen eikä laita sitä suoraan kiukaalle.
Kylpyhetkestä kannattaa nauttia ajan kanssa kaikessa rauhassa.
